Lucia Olavintytär elää 1500-luvulla Hämeen linnan lähellä, mutta saman ajan Helsinki on mukana koko ajan Lucian tarinassa. Nuori Helsinki on lähikaupunki, johon pääsee ratsain tai kävellen polkua pitkin metsien halki tai hevosella ja reellä talvella. Lucia matkustaa äitinsä ja isänsä kanssa Helsinkiin hankiaisilla viemään vaatteita värjärille.
Helsinki on vasta pieni kylä, jossa on matalia hirsitaloja ja piharakennukset niiden ympärillä. Talvella laivat ovat jäässä satamassa. Kylässä on lisäksi pieni puukirkko, hautausmaa ja koulu. Kaupunki on kuitenkin hyvin kansainvälinen. Siellä puhutaan monia kieliä, sillä Kustaa Vaasa houkutteli ulkomaisia kauppiaita muuttamaan sinne. Myös ulkomaisia palkkasotilaita on Helsingissä kuten Hämeen linnassakin.
Kun Lucia ryöstetään, hänet viedään Helsingin kautta ulkomaille. Romaanissa kuvataan myös kesäistä Helsinkiä.
"Mutta Helsinki oli perustettu vasta muutama vuosi sitten. Siellä oli vain puutaloja ja kaupungin laidoilla matalia savutorppia. Torin varrella olivat muutamien ulkomaalaisten kauppiaiden komeat talot ja kauppapuodit." (s. 11)