Onko Helsingin väestönsuojissa tilaa myös turisteille ja muille Helsingissä vieraileville ulkopaikkakuntalaisille vai ainoastaan helsinkiläisille? Miten tila on mitoitettu? Kuinka monta hlöä/neliömetri? Millaista väestönsuojissa tulisi olemaan elokuussa, koska silloin Helsinki on täynnä turisteja?

Helsingin kaupungin pelastuslaitosen, riskienhallinnan toimialan, väestönsuojeluyksikkö vastasi kysymyksen näin:

Väestönsuojat on tarkoitettu pääasiassa poikkeusolojen (lähinnä sotatila) tilanteita varten. Poikkeusoloissa voidaan viranomaisten päätöksellä ottaa yleiseen käyttöön myös alueen yritysten ja laitosten suojatiloja, jolloin ei ole syytä lähteä etäämmällä olevaan yleiseen tai yhteiseen kalliosuojaan. Mitä lyhyempi matka suojaan sen parempi. Edelleen suunnitelmissa varaudutaan väestön evakuointeihin tilanteen niin vaatiessa, esimerkiksi kaupungin alueella toteutettavana suojaväistönä.

Talokohtaiset suojat ovat Helsingin suojautumisen perusta. Väestönsuojeluun liittyen Suomessa onkin jo 1950-luvun puolivälistä alkaen ollut lakiin perustuva väestönsuojien rakentamisvelvollisuus. Tämä merkitsee sitä, että uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen yhteydessä on rakennukseen tai sen läheisyyteen tehtävä väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia tai muutoin siellä oleskelevia henkilöitä varten. Usein lähin suoja onkin oman talon kellarissa oleva suoja, sillä valtaosa suojapaikoista on asuinkerrostalojen ja työpaikkojen yhteydessä.

Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten suojien lisäksi rakennetaan isoja kalliosuojia. Helsingissä kallioväestönsuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisiin suojiin. Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Yhteiset suojat ovat usean taloyhtiön tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia.

Tietoa väestönsuojista löytyy osoitteesta: www.hel.fi/pel

Vuoden 1999 jälkeen rakennetuissa väestönsuojissa on varattu henkilöä kohti vähintään 0,75 neliömetrin suojatila, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Aiemmin rakennetuissa väestönsuojissa suojatila on 0,6 neliömeriä.

Sellaiset poikkeusolot, jotka edellyttäisivät väestönsuojaan siirtymistä, eivät kehity äkillisesti (esim. Suomen lähialueilla tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus ei edellytä väestönsuojiin siirtymistä, lisätietoja www.stuk.fi). Jos Suomen kansainvälisen toimintaympäristön turvallisuustilanteissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, että maamme olisi siirtymässä valmiuslaissa määriteltyihin poikkeusoloihin, niin on hyvin epätodennäköistä, että täällä olisi turismia tai merkittäviä kansainvälisiä kokouksia.