Tsaarin kotka ja keisarinnan kivi. Koska kaksipäinen kotka poistettiin, ja koska se laitettiin takaisin keisarinnan kiven huippukoristeeksi Kauppatorilla ja miksi? Mikä oli koko tämän episodin tausta?

Keisarinnan kivi on Helsingin vanhin julkinen monumentti. Patsaan tekijäksi mainitaan Helsingin kaupungin taidemuseon sivuilla Helsingin keskustan suunnitellut Carl Ludvig Engel. Se koostuu punagraniittisesta obeliskista. Huipulla on pronssinen maapallo, jonka päällä istuu Venäjän keisarisuvun symboli kaksipäinen kotka. Kullatun kotkan rinnassa on leijonavaakuna. Sen on suunnitellut lintumaalarina tunnettu Magnus Von Wright.

Muistomerkki on pystytetty Keisari Nikolai I:n saksalaissyntyisen puolison keisarinna Alexandran eli Alexandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi. Keisaripari kävi kesällä 1833 tutustumassa kaupungin uuden keskustan rakennustöihin. Muistomerkki on paikalla, jossa Alexandra ja Nikolai astuivat maihin heidät Helsinkiin kuljettaneesta Ischora -nimisestä höyrylaivasta. Keisarinnan kivi paljastettiin suurin juhlallisuuksin Nikolain päivänä 18.12.1835. Tuon kesän 1833 tutustumiskäynnin yhteydessä keisarinna lahjoitti rahasumman kaupungin köyhille. Kaupunki päätti kiitokseksi pystyttää vierailun muistoksi monumentin. Tehokkaan kaupunginhallinnon merkkinä voi ehkä pitää sitä, että muistomerkki imaisi enemmän varoja kuin keisarillinen avustus oli ollut.

Patsas koki kovia helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa keväällä 1917. Venäläiset matruusit vetivät kaksipäisen kotkan ja maapallon alas köysillä. Tuossa hötäkässä kotka pirstoutui torin kiveykseen. Kotka tipahti päälleen, jolloin toinen niska vääntyi. Lisäksi siivet irtosivat ja halkesivat. Myös pallo halkesi.

Patsaan osia säilytettiin eri puolilla kaupunkia. Kaupungin taidemuseon amanuenssi muistelee, että kotkan osia on säilytetty kaupunginmuseon varastossa ja palloa Suomenlinnassa Museoviraston varastossa.

Obeliski oli ilman näitä aina vuoteen 1971 saakka, jolloin kokonaisuus korjattiin silloisen kaupunginmuseon johtajan Jarno Peltosen johdolla. Veistokseen kuuluva vaakunakilpi, jossa oli vanhanmallinen leijona sekä toinen kotkan pää ja kruunu piti valmistaa uudestaan. Samoin kadonnut seppele, joka kuului kotkan jalkoihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja oli mukana entisöimistöissä.

Tuorein konservointi tapahtui Helsingin 450-juhlavuoden ja kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 kunniaksi. Tuolloin kotka puhdistettiin ja pallo kullattiin. Osat olivat poissa torilta koko talven, ja ne nostettiin paikoilleen keväällä 2000.

Kuvanveistäjä Häiväoja kertoi kuulleensa, että kotka kantaa nykyään kansan suussa nimeä Tshernobylin broileri.

Lähteet:
Teija Mononen, Helsingin kaupunginmuseon amanuenssi
Heikki Häiväoja, kuvanveistäjä
Muistomerkit ja taideteokset, Karisto 1998
Kansakunnan historia. 6 : Täysivaltainen kansakunta 1917-1939, WSOY 1968