Mitä tarkoittaa sana torkkeli (vrt. Torkkelinmäki)? Ei löydy edes nykysuomen sanakirjasta.

Torkkelinmäki (Torkelsbacken) on nimetty Viipurin perustajan marski Tyrgils (Torgils) Knutssonin, suom. Torkkeli Knuutinpojan muistoksi. Torkkeli Knuutinpoika kohosi marskina kuningas Birgerin alaikäisyyden (1290-98) aikana valtakunnan todelliseksi johtajaksi. Hän teki Ruotsin vallan vahvistamiseksi Karjalaan niin sanotun kolmannen ristiretken 1293, jolloin perustettiin Viipurin linna, ja 1300 retken Nevalle. Kun Birger sopi veljiensä kanssa, Tyrgils vangittiin majesteettirikoksesta syytettynä ja mestattiin 1306. (Webfacta 2003)

Vuonna 1901 nimi oli Torkelsgatan, suomalainen nimi Torkkelikatu vahvistettiin 1909 ja nykyinen asu vuonna 1928. Viereinen puistikko on Torkkelinpuistikko (Torkelskvären). Torkkelinkuja (Torkelsgränden) on Torkkelinkadun poikkikuja. Torkkelinmäki (Torkelsbacken) tuli kaupunginosan osa-alueen nimeksi 1959. 1990 nimettiin vielä Torkkelinkadun ja Franzeninkadun välinen puistoalue Torkkelinaukioksi (Torkelplatsen).

Alueella on muuten useita historiallisten merkkimiesten mukaan nimettyjä katuja: Agricolankatu, Fleminginkatu, Franzeninkatu ja Porthaninkatu.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Torkkeli on ollut 1900-luvulla Suomessa etunimenä kahdella miehellä, Torgils neljällä ja Tyrgils yhdeksällä. Sukunimenä Torkkeli on ollut 1900-luvulla kaikkiaan 1346 henkilöllä, nykyisenä nimenä 667 henkilöllä.

Väestörekisterikeskuksen sukunimikartasta selviää vielä, että ennen vuotta 1944 syntyneiden Torkkeleiden syntymäpaikkana olivat mm. rajantakaiset Koivisto, Räisälä ja Uusikirkko. Myöhemmin Torkkelit ovat muuttaneet muun muassa Helsingin, Kotkan ja Järvenpään alueille.

Nimi Tyrgils (alunperin Tyrgisl) tulee muinaispohjoismaisesta Tor-jumalasta ja sanasta gisle, joka tarkoitti nuolta tai sädettä.

Lähteet:
Helsingin kadunnimet 2 (Helsinki 1979)
Helsingin kadunnimet 3 (Helsinki 1999).