Onko Mannerheimintiellä ollut sodan jälkeen raitiovaunujen "sisäänheittäjiä", jotka tunkivat ihmisiä vaunuun kuten nykyään tehdään muun muassa Japanin metroissa?

Helsingin Kaupunginmuseosta kerrottiin, että pysäkeillä on ollut järjestysmiehiä. Heistä löytyy kuvia Kaupunginmuseon kuva-arkistosta. Raitiovaunuliikenteen suurimmat ruuhkat ja matkustajamäärät mitattiin vuonna 1945. Silloin kyytiin nousi matkustajia noin 150 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan, eikä tällaisiin lukuihin ole päästy myöhemminkään. Sodan aikana ja heti sen jälkeen kärsittiin kalustopulasta, matkustajat ja henkilökunta joutuivat koville. Linja-autoista suurin osa nimittäin muutettiin kuorma-autoiksi ja muihin tarkoituksiin sopiviksi.

Ratikkapysäkeille oli muun muassa rakennettu aitoja matkustajavirtojen ohjaamiseksi.

HKL:n verkkosivuilla todetaan että vuonna 1943 raitiovaunuissa tilanne oli sietämätön, rahastajat ja matkustajat ajautuivat käsikähmään vaunuissa . Ulkopuolella roikkuneita matkustajia putosi kiskoille, loukkaantui ja jopa kuoli. Järjestysmiehiä siis tarvittiin rahastajien lisäksi.

Matkustajamäärät pienenivät nopeasti bussien myötä ja 1950-luvun puolessa välissä määrä oli jo pudonnut puoleen sodan jälkeisistä vuosista. Tämän jälkeen ei järjestysmiehiä tarvittu. Viimeiset rahastajat lopettivat toukokuussa 1987.

Kirjoja raitiovaunujen historiasta:
Tolmunen, Tapani (toim.): Sata vuotta sähköllä (Helsinki, 2000)
Alku, Antero: Raitiovaunu tulee taas (Helsinki, 2002)
Raitiovaunut kautta aikojen 1891-1991 (Helsinki, 1991)
Helsingin historia vuodesta 1945 osa 1 (Helsinki, 1997)