Vantaanjoen varressa on kartanoalueita (Helsingin pitäjän kartano, Tuomarinkylän kartano, Herttoniemen kartano, Kulosaaren kartano ynnä muut kartanot pääkaupunkiseudun alueella). Milloin kartanot ovat olleet aktiivikäytössä? Ovatko omistajat olleet isojakin vaikuttajia 1800–1900-luvulla? Onko ollut isoja riitoja kartanoiden välillä, ja ovatko omistajat olleet sukua mitenkään? Onko alueen kartanoelämästä mitään romaani- tai muistelmakirjallisuutta kirjaston valikoimassa?
Kartanoiden historiaa löytyy seuraavista kirjoista:
Lönnqvist, Bo: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla
Gardberd, C.J.: Suomen kartanoita
Suomen kartanot ja suurtilat, toimittanut Eino Jutikkala
Pakilan seudun historia, toimittanut Pakilan seudun historia ry.
Kartanomatka Vantaalla, toimittaneet Jukka Hako, Senja Hako ja Pia Lillbroända
Kautto, Risto: Malminkartano, Luutnantin puustelli: lehtiä Malminkartanon historiasta
Halminen, Erkki: Kulosaaren kartano vuosina 1937-1987
Mannila, Maarit: Munkkiniemen kartanon Kaartintorppa
Ojanen, Eeva: Helsingin pitäjän seurakunnan historia
Romaaneja, joissa on tapahtumia alueen kartanoissa ovat muun muassa:
Aho, Elisabet: Tammien kartano
Pohjolan-Pirhonen, Ursula: Rakkautta vanhoissa kartanoissa ja muita romaaneja
Talvio, Maila: Itämeren tytär
Tuominen, Pirjo: Mariaana
Utrio, Kaari: Ruma kreivitär
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Kartanoiden historiasta ja väestä kannattaa kysellä myös Museovirastosta sekä Suomen sukututkimusseurasta.
Kysymys ja vastaus ovat peräisin Helsingin kaupunginkirjaston iGS-Tietohuoltoasemalta.