Asunnot käsittivät ison kamarin, keittiön ja eteisen. Monet perheistä vuokrasivat talvisin kamarin opiskelijoille. Keittiössä oli "kunnollinen hella", vesijohto ja viemäri, vesiposti oli pihalla, samoin joka perheellä "puusee" piharakennuksessa. Asuntoon kuului kellari juuressäilytystiloineen ja ullakko. ... Elettiin lähellä vilkasta kaupunkikeskusta ja kohdattiin eksoottista väkeä: tataari-kaupustelijoita, italialaisia posetiivareita, venäläisiä ja juutalaisia. Ruotsinkielen tuleminen tutuksi lapsuusympäristössä oli monelle merkittävää sosiaalisen nousun kannalta. Kodin pihapiirissä Vähäkallio kohtasi viisi vuotta vanhemman Thomanssonin "Vävän", Väinö Tannerin.

Vähäkallion nimissä on suuri osa Elannon 1920-luvun punatiiliarkkitehtuurista, josta tuli osa liikkeen imagoa: hallintorakennus, keskusvarasto ja leipätehdas, henkilökunnan asuinkerrostaloja ja osa komeimmista myymälöistä. Uusista myymälöistä muodostui alueittensa maamerkkejä: Haagassa (1927) teiden risteyksessä, Intiankadulla (1927) vilkkaan raitin varrella; Malmilla (1931) kaarevana pääradan varrella.

Tuttava Suomalaiselta Klubilta, laivanvarustaja Antti Wihuri tilasi Vähäkalliolta huvilan suunnitelmat Kulosaaren kaakkoiskärjessä olevalle tontille, talo valmistui 1938. Se on ottanut kävijänsä vastaan manifestoivan modernina ja näyttää purjehtivan kuin höyrylaiva tai zeppeliini.

Hallin käyttäjät edustivat yhteiskuntaa laidasta laitaan. Vapaakylvyissä kävivät kansakoululaiset luokittain, poliisit ja palomiehet saivat uinti- ja hengenpelastusopetusta. Uimahyppääjät ja kilpauimarit harjoittelivat, järjestettiin uintikilpailuja; siihen oli iso allas mitoitettu. Vesipalloilijoille oli vuoronsa, lasten uimaopetusta annettiin pikku altaassa. Ns. parempi väki nautti toisen kerroksen tilaussaunasta. - Presidentti Ryti pidätettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin Mannerheimille sisustetusta, hirsillä vuoratusta hytistä numero yksi.

Edustavia sisätiloja pidettiin merkityksekkäinä Kallion lyseon oppilaille, joista monet olivat lähtöisin ahtaista oloista ja vaatimattomista kodeista. Koulun entinen rehtori Jalmari Jaakkola muisteli mielellään talon suunnittelua Vähäkallion kanssa: oli pyritty kodinomaisuuteen ja pitkien pimeiden käytävien välttämiseen, suorakulmaisuuden lieventämiseen kaarin sekä esteettisten virikkeiden tarjoamiseen myös puupintojen muotoilun, värinkäytön ja valaisimien myötä.

Valiolan linnamainen ulkonäkö viesti työväenasumisen statuksen noususta samaan tapaan kuin Armas Lindgrenin hieman myöhempi Kone ja Sillan kortteli. Valiolan lähellä Hämeentien itäpuolella oli nousemassa sarja teollisuuslaitoksia ja Hakaniemen tori oli kehittymässä uusine kauppahalleineen.. Suuri, komea elokuvateatteri ja myymälärivistö kertovat osaltaan työväen mahdollisuuksista kuluttaa hieman entistä enemmän.

Kalevan alkuvuosien historia tunnetaan hyvin. Sinne asennettiin Thomas Edisonin kehittelemät kinetofonit 1915 ja siellä esitettiin neljää elokuvapätkää äänilevyin säestettyinä. Sisällissodan aikoihin, jolloin elokuvien saanti oli hankalaa, esitettiin varieteeohjelmaa: elokuussa 1917 seurasivat toisiaan laulajat, "asteikkoihminen" eli "mies ilman luita", kuplettilaulajat Oscar Nyström ja Alfred Tanner sekä kahden näyttelijän hupailu. Vuonna 1918 elokuvateatteri toimi sotasairaalana. Teatteri lopetti toimintansa 1964 ja on muutettu bingohalliksi.

Monet toiminnat pohjakerroksessa ja suuri asuntokokojen vaihtelu oli ajalle luonteenomaista. Asukasjoukko oli kirjava; asukkaita oli alkuvuosina kaksi kertaa niin paljon (noin 300) kuin nykyään (noin150). Lapsiluku oli ennen suurempi, kotiapulaiset kuuluivat kuvaan ja yksiöihin ahtautui useampi henkilö; niitä lunastivat useat talon rakennuksella työskennelleet muurarit - huhu kertoo, että tämä merkitsi heille pääsyä talon rakennustöihin, mutta toimi myös palkan vakuutena aikana, jolloin rakennusyritykset menivät helposti nurin.