"Veikko Rakkola oli käynyt Itäkeskuksessa viimeksi ennen laajennusta. 'Se on nyt isompi kuin Tiiaiskorven metsäpalsta. Kymmenen hehtaaria katettua tilaa', tytär kertoi puhelimessa. Omistus oli kuulemma siirtynyt hollantilaiselle sijoittajalle. Tungoskin näytti kansainvälistyneen: tummia huivipää-äitejä lastenvaunuineen, venäjää suhahtelevia saapasjalkoja, pikimustia pipomiehiä, sauvakävelijä, itsekseen puhuvia raitapukumiehiä, koiria talutushihnoissa. Kahvipöydässä mustalaisia kuin Haminan markkinoilla." (s. 17)

"- Itäkeskus, tämä juna jatkaa Vuosaareen. Östra centrum, tåget fortsätter... Brita Rakkola nousi oranssin väriseltä penkiltään." (s. 24)

"Robert Rakkola pisti kädet maiharin taskuun ja tihensi askeltaan. Kävely teki hyvää, Kukkonen ja faija loittonivat joka askeleella. Puotinharju oli tuulinen ja autio. Yksinäinen taksi nousi pitkin Kastelholmantietä. Kuski tarkkaili kerrostalojen rappukäytäviä etsien oikeaa osoitetta. Hän muisti lupautuneensa ajoon uudenvuoden aattona. Mitähän faija sanoisi, jos saisi tietää." (s. 29)

"Kappelin kohdalla Robert pysäytti liikennevaloihin, jalankulkijain virta vei Senaatintorille. Säikähdys tuli kuin täsmäisku palleaan ja salpasi hengen: faija ja Leevi katselivat Mantan patsaalla Britan käden osoittamaan suuntaan. Sisko selosti arvatenkin Vallgrenin tuotantoa, jonka se tunsi." (s. 41)

"- Kotiavaimet ja rahat ovat kylpytakin oikeassa taskussa. Nyt ajellaan Mannerheimintietä päästä päähän, kunnes pullo on tyhjä. Robert hiljensi ja kääntyi katsomaan asiakasta. Mies virnisti. - Eukko alkoi motkottaa kun otin pullon esille. Minä sanoin tietäväni paikan, missä saa rauhassa ryypätä. Katsokaapa eteenne, tulemme punaisiin valoihin." (s. 43)

"Mies astui metrovaunuun aamuruuhkassa Siilitiellä, avopäin, musta parransänki ja kauhtunut ulsteri. Se jäi seisomaan keskikäytävälle, tarrautui kaksi käsin tukitankoon ja alkoi kailottaa heti kun metro ynähti liikkeelle." (s. 73)

"Brita Rakkola hengästyi noustessaan eduskuntatalon portaita. Salkku painoi ja vastuu. Salkussa olivat suunnitelmat, numerot ja mielipidekyselyt. Mielessä risteilivät huoli, jännitys ja repaleiset ajatukset." (s. 76)

"Brita kurkotteli maisemaa takaikkunasta: Kalasatama. Juuri tähän rakennetaan uusi metroasema, Sörnäisten ja Kulosaaren väliin." (s. 181)